"Sain syksyllä alkaa kaiken alusta": Petsamon siirtolaisten koulunkäynti Tervolan Varejoella 1940−1950-luvulla

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

Abstract

Tutkielma käynnistyi osana Lapin yliopiston FEENIKS-hanketta, jossa muotoutui Petsamon siirtolaisia tutkiva ryhmä. Tutkimushankkeemme nimi on Sodan siirtämät – Evakko- ja siirtolaisuuskokemukset pohjoisen oloissa toisen maailmansodan jälkeen. Hankkeen ja tämän tutkielman tarkoitus on tutkia aiemman siirtoväkitutkimuksen varjoon jääneitä Petsamon siirtolaisia. Tutkimukseni pääkysymys on: ”Millaista Petsamon siirtolaisten koulunkäynti oli Tervolan Varejoella 1940–1950-luvulla?”.

Tarkastelen tutkielmassani Petsamon siirtolaisten koulunkäyntiä kasvatuksen historian näkökulmasta. Lähdeaineistoni koostuu arkisto- ja muistitietolähteistä. Tutkin Tervolan kunnan arkistoissa olevia Varejoen kansakoulun arkistoja ja haastattelin Varejoella nuoruudessaan asuneita henkilöitä. Tutkimusmenetelmällisiä lähtökohtia ovat arkistolähteiden analyysi, muistitietotutkimus ja filosofinen hermeneutiikka. Olen pyrkinyt tarkastelemaan ja analysoimaan lähteitä kriittisesti. Muistitiedon osalta on tärkeää huomioida muistojen tulkinnallisuus ja subjektiivisuus: mennyttä muistellaan nykyajasta käsin. Filosofinen hermeneutiikka puolestaan ohjasi minua pohtimaan mihin laajempiin ilmiöihin ja oloihin lähdeaineistoni viittaa. Teemoittelin tutkielman kolmeen käsittelylukuun. Ensin tarkastelen koulunkäynnin alkuvaiheita ja realiteetteja Varejoella. Toisessa ja kolmannessa käsittelyluvussa tarkastelen lainsäädäntöä ja muita määräyksiä joiden mukaan koulunkäynti piti asianmukaisesti järjestää. Lisäksi pohdin miten ajanmukaiset normit ja arvot näkyivät käytännön opetustyössä.

Sota- ja evakkovuosina suomalaisten lasten koulunkäynti oli hajanaista. Varejoen asuttamisen alkuaikoina koulunkäynti jatkui hajanaisena puutteellisissa ja huonoissa väliaikaistiloissa. Oppilasmäärät olivat suuret, tilat ahtaat ja samalla vuosiluokalla olleiden oppilaiden ikäerot suuria. Kansakoulunkäyntiä ohjasivat ja määräsivät monet säädökset ja lait, kuten esimerkiksi oppivelvollisuuslaki ja määräykset oppilashuollosta. Lisäksi ajan mukaiset arvot ja normit näkyivät selkeästi opetuksen sisällöissä ja tavoitteissa niin kansakoululautakuntien ja muiden virallisten tahojen kirjeissä ja julkaisuissa, kuin käytännön opetustyössäkin. Erityisesti säästäväisyyttä, terveyttä ja raittiutta arvostettiin ja oppilaita kasvatettiin vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Petsamolaisuus näkyi opetuksessa muun muassa historian oppisisällössä, laulutunneilla ja uskonnon opetuksessa. Ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestäminen oli jo ennen sotia ongelmallista. Välirauhan myötä esimerkiksi Petsamon ortodoksinen seurakunta muuttui siirtoseurakunnaksi. Silti uskonnon opetus ja muukin koulunkäynti pyrittiin järjestämään määräysten ja lakien mukaisesti, muun muassa kansakouluntarkastajan valvovan silmän alla.

Avainsanat: siirtolaiset; koulunkäynti; kasvatushistoria; muistitieto
Original languageFinnish
Publisher
Publication statusPublished - 13 Apr 2015
MoEC publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Field of science

  • History and archaeology

Citation for this output