Opettajankoulutuksen hiipuva suosio: Miksi opettajankoulutus ei enää houkuta hakijoita?

Ville Mankki; Pekka Räihä; Outi Kyrö-Ämmälä

Opettajankoulutuksen hiipuva suosio: Miksi opettajankoulutus ei enää houkuta hakijoita?

Ville Mankki, Pekka Räihä, Outi Kyrö-Ämmälä

Faculty of Education

Research output: Contribution to conference › Paper › Scientific

Abstract

Opettajankoulutuksen hiipuva suosio – Miksi opettajankoulutus ei enää houkuta hakijoita?
Suomalaisessa opettajankoulutuksessa on pitkään totuttu nauttimaan suurista hakijamääristä, jotka ovat luoneet kuvaa tavoitellusta, halutusta ja kilpaillusta alasta. Opettajankoulutusta ei ole tarvinnut erikseen markkinoida, kun hakijoita esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen on muutenkin ollut parhaimmillaan yli kymmenkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Kuitenkin 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla hakijamäärät ovat kääntyneet laskuun. Kun vielä huippuvuonna 2013 luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli lähes 8500, tavoitteli keväällä 2019 opiskelupaikkoja enää noin 4700 hakijaa.
Vaikka hakijoita on edelleenkin lähes kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna, on romahdus aiheuttanut huolta niin opettajankoulutusyksiköissä, opetusministeriössä kuin Opetusalan Ammattijärjestössäkin. Syytä hakijamäärien hiipumiseen on haettu esimerkiksi pienentyneistä ikäluokista tai ensikertalaiskiintiöstä. Myös opettajan työhön ja kouluun kohdistuneen negatiivisen julkisuuden on arvioitu vaikuttaneen alan houkuttelevuuteen. Erilaisista julkisuudessa esitetyistä arveluista huolimatta hakijamäärien laskua ei ole vielä lähestytty tutkimuksellisesti.
Tässä tutkimuksessa hakijakadon syitä lähestytään uusien luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten avulla. Lapin ja Tampereen yliopistoissa toteutetussa tutkimuksessa 146 syksyllä 2019 opintonsa aloittanutta opiskelijaa vastasi ensimmäisten yhteisluentojen aikana kyselyyn, jossa heiltä tiedusteltiin luokanopettajankoulutukseen hakeutumiseen johtaneen päätöksentekoprosessin yksityiskohtia. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan yhtenäinen vastausteksti, joissa he kertoivat niistä syistä, jotka olisivat voineet saada juuri heidät luopumaan opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Aineistoa analysoidaan tällä hetkellä sisällönanalyysillä.
Opettajankoulutukseen hakeneiden, valintakokeissa menestyneiden ja opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden henkilökohtaiset epävarmuutta aiheuttavat tekijät opettajankoulutukseen hakeutumista koskien ovat siirrettävissä myös laajempaan kontekstiin – muodostuvathan kuvatut epäröinnin aiheet joillekin hakijoille mitä luultavammin syyksi jättää kokonaan hakeutumatta. Vaikka monet hakijamäärien laskuun vaikuttavista tekijöistä jäävät luultavasti opettajaopiskelijoiksi päätyneiden kokemuksia tarkasteltaessa edelleen piiloon, tarjoavat tulokset arvokasta tietoa hahmoteltaessa niitä toimenpiteitä, joilla opettajankoulutuksen houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan.

Original language	Finnish
Publication status	Published - 21 Nov 2019
MoEC publication type	Not Eligible
Event	Kasvatustieteen päivät : Oppimisen maisemat muuttuvat - entäpä sitten? - Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Finland Duration: 21 Nov 2019 → 22 Nov 2019 http://www.uef.fi/web/kt-paivat2019

Conference

Conference	Kasvatustieteen päivät
Country/Territory	Finland
City	Joensuu
Period	21.11.2019 → 22.11.2019
Internet address	http://www.uef.fi/web/kt-paivat2019

Field of science

General education

Citation for this output

@conference{447449d3fba04bc7b98f550fda91d1fa,

title = "Opettajankoulutuksen hiipuva suosio: Miksi opettajankoulutus ei en{\"a}{\"a} houkuta hakijoita?",

abstract = "Opettajankoulutuksen hiipuva suosio – Miksi opettajankoulutus ei en{\"a}{\"a} houkuta hakijoita? Suomalaisessa opettajankoulutuksessa on pitk{\"a}{\"a}n totuttu nauttimaan suurista hakijam{\"a}{\"a}rist{\"a}, jotka ovat luoneet kuvaa tavoitellusta, halutusta ja kilpaillusta alasta. Opettajankoulutusta ei ole tarvinnut erikseen markkinoida, kun hakijoita esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen on muutenkin ollut parhaimmillaan yli kymmenkertainen m{\"a}{\"a}r{\"a} aloituspaikkoihin n{\"a}hden. Kuitenkin 2010-luvun j{\"a}lkimm{\"a}isell{\"a} puoliskolla hakijam{\"a}{\"a}r{\"a}t ovat k{\"a}{\"a}ntyneet laskuun. Kun viel{\"a} huippuvuonna 2013 luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli l{\"a}hes 8500, tavoitteli kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2019 opiskelupaikkoja en{\"a}{\"a} noin 4700 hakijaa.Vaikka hakijoita on edelleenkin l{\"a}hes kuusinkertainen m{\"a}{\"a}r{\"a} aloituspaikkoihin verrattuna, on romahdus aiheuttanut huolta niin opettajankoulutusyksik{\"o}iss{\"a}, opetusministeri{\"o}ss{\"a} kuin Opetusalan Ammattij{\"a}rjest{\"o}ss{\"a}kin. Syyt{\"a} hakijam{\"a}{\"a}rien hiipumiseen on haettu esimerkiksi pienentyneist{\"a} ik{\"a}luokista tai ensikertalaiskiinti{\"o}st{\"a}. My{\"o}s opettajan ty{\"o}h{\"o}n ja kouluun kohdistuneen negatiivisen julkisuuden on arvioitu vaikuttaneen alan houkuttelevuuteen. Erilaisista julkisuudessa esitetyist{\"a} arveluista huolimatta hakijam{\"a}{\"a}rien laskua ei ole viel{\"a} l{\"a}hestytty tutkimuksellisesti. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa hakijakadon syit{\"a} l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n uusien luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten avulla. Lapin ja Tampereen yliopistoissa toteutetussa tutkimuksessa 146 syksyll{\"a} 2019 opintonsa aloittanutta opiskelijaa vastasi ensimm{\"a}isten yhteisluentojen aikana kyselyyn, jossa heilt{\"a} tiedusteltiin luokanopettajankoulutukseen hakeutumiseen johtaneen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoprosessin yksityiskohtia. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan yhten{\"a}inen vastausteksti, joissa he kertoivat niist{\"a} syist{\"a}, jotka olisivat voineet saada juuri heid{\"a}t luopumaan opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Aineistoa analysoidaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} sis{\"a}ll{\"o}nanalyysill{\"a}. Opettajankoulutukseen hakeneiden, valintakokeissa menestyneiden ja opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden henkil{\"o}kohtaiset ep{\"a}varmuutta aiheuttavat tekij{\"a}t opettajankoulutukseen hakeutumista koskien ovat siirrett{\"a}viss{\"a} my{\"o}s laajempaan kontekstiin – muodostuvathan kuvatut ep{\"a}r{\"o}innin aiheet joillekin hakijoille mit{\"a} luultavammin syyksi j{\"a}tt{\"a}{\"a} kokonaan hakeutumatta. Vaikka monet hakijam{\"a}{\"a}rien laskuun vaikuttavista tekij{\"o}ist{\"a} j{\"a}{\"a}v{\"a}t luultavasti opettajaopiskelijoiksi p{\"a}{\"a}tyneiden kokemuksia tarkasteltaessa edelleen piiloon, tarjoavat tulokset arvokasta tietoa hahmoteltaessa niit{\"a} toimenpiteit{\"a}, joilla opettajankoulutuksen houkuttelevuutta pyrit{\"a}{\"a}n kasvattamaan. ",

author = "Ville Mankki and Pekka R{\"a}ih{\"a} and Outi Kyr{\"o}-{\"A}mm{\"a}l{\"a}",

year = "2019",

month = nov,

day = "21",

language = "suomi",

note = "Kasvatustieteen p{\"a}iv{\"a}t : Oppimisen maisemat muuttuvat - ent{\"a}p{\"a} sitten? ; Conference date: 21-11-2019 Through 22-11-2019",

url = "http://www.uef.fi/web/kt-paivat2019",

}

TY - CONF

T1 - Opettajankoulutuksen hiipuva suosio

T2 - Kasvatustieteen päivät

AU - Mankki, Ville

AU - Räihä, Pekka

AU - Kyrö-Ämmälä, Outi

PY - 2019/11/21

Y1 - 2019/11/21

N2 - Opettajankoulutuksen hiipuva suosio – Miksi opettajankoulutus ei enää houkuta hakijoita? Suomalaisessa opettajankoulutuksessa on pitkään totuttu nauttimaan suurista hakijamääristä, jotka ovat luoneet kuvaa tavoitellusta, halutusta ja kilpaillusta alasta. Opettajankoulutusta ei ole tarvinnut erikseen markkinoida, kun hakijoita esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen on muutenkin ollut parhaimmillaan yli kymmenkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Kuitenkin 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla hakijamäärät ovat kääntyneet laskuun. Kun vielä huippuvuonna 2013 luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli lähes 8500, tavoitteli keväällä 2019 opiskelupaikkoja enää noin 4700 hakijaa.Vaikka hakijoita on edelleenkin lähes kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna, on romahdus aiheuttanut huolta niin opettajankoulutusyksiköissä, opetusministeriössä kuin Opetusalan Ammattijärjestössäkin. Syytä hakijamäärien hiipumiseen on haettu esimerkiksi pienentyneistä ikäluokista tai ensikertalaiskiintiöstä. Myös opettajan työhön ja kouluun kohdistuneen negatiivisen julkisuuden on arvioitu vaikuttaneen alan houkuttelevuuteen. Erilaisista julkisuudessa esitetyistä arveluista huolimatta hakijamäärien laskua ei ole vielä lähestytty tutkimuksellisesti. Tässä tutkimuksessa hakijakadon syitä lähestytään uusien luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten avulla. Lapin ja Tampereen yliopistoissa toteutetussa tutkimuksessa 146 syksyllä 2019 opintonsa aloittanutta opiskelijaa vastasi ensimmäisten yhteisluentojen aikana kyselyyn, jossa heiltä tiedusteltiin luokanopettajankoulutukseen hakeutumiseen johtaneen päätöksentekoprosessin yksityiskohtia. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan yhtenäinen vastausteksti, joissa he kertoivat niistä syistä, jotka olisivat voineet saada juuri heidät luopumaan opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Aineistoa analysoidaan tällä hetkellä sisällönanalyysillä. Opettajankoulutukseen hakeneiden, valintakokeissa menestyneiden ja opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden henkilökohtaiset epävarmuutta aiheuttavat tekijät opettajankoulutukseen hakeutumista koskien ovat siirrettävissä myös laajempaan kontekstiin – muodostuvathan kuvatut epäröinnin aiheet joillekin hakijoille mitä luultavammin syyksi jättää kokonaan hakeutumatta. Vaikka monet hakijamäärien laskuun vaikuttavista tekijöistä jäävät luultavasti opettajaopiskelijoiksi päätyneiden kokemuksia tarkasteltaessa edelleen piiloon, tarjoavat tulokset arvokasta tietoa hahmoteltaessa niitä toimenpiteitä, joilla opettajankoulutuksen houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan.

AB - Opettajankoulutuksen hiipuva suosio – Miksi opettajankoulutus ei enää houkuta hakijoita? Suomalaisessa opettajankoulutuksessa on pitkään totuttu nauttimaan suurista hakijamääristä, jotka ovat luoneet kuvaa tavoitellusta, halutusta ja kilpaillusta alasta. Opettajankoulutusta ei ole tarvinnut erikseen markkinoida, kun hakijoita esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen on muutenkin ollut parhaimmillaan yli kymmenkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Kuitenkin 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla hakijamäärät ovat kääntyneet laskuun. Kun vielä huippuvuonna 2013 luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli lähes 8500, tavoitteli keväällä 2019 opiskelupaikkoja enää noin 4700 hakijaa.Vaikka hakijoita on edelleenkin lähes kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna, on romahdus aiheuttanut huolta niin opettajankoulutusyksiköissä, opetusministeriössä kuin Opetusalan Ammattijärjestössäkin. Syytä hakijamäärien hiipumiseen on haettu esimerkiksi pienentyneistä ikäluokista tai ensikertalaiskiintiöstä. Myös opettajan työhön ja kouluun kohdistuneen negatiivisen julkisuuden on arvioitu vaikuttaneen alan houkuttelevuuteen. Erilaisista julkisuudessa esitetyistä arveluista huolimatta hakijamäärien laskua ei ole vielä lähestytty tutkimuksellisesti. Tässä tutkimuksessa hakijakadon syitä lähestytään uusien luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten avulla. Lapin ja Tampereen yliopistoissa toteutetussa tutkimuksessa 146 syksyllä 2019 opintonsa aloittanutta opiskelijaa vastasi ensimmäisten yhteisluentojen aikana kyselyyn, jossa heiltä tiedusteltiin luokanopettajankoulutukseen hakeutumiseen johtaneen päätöksentekoprosessin yksityiskohtia. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan yhtenäinen vastausteksti, joissa he kertoivat niistä syistä, jotka olisivat voineet saada juuri heidät luopumaan opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Aineistoa analysoidaan tällä hetkellä sisällönanalyysillä. Opettajankoulutukseen hakeneiden, valintakokeissa menestyneiden ja opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden henkilökohtaiset epävarmuutta aiheuttavat tekijät opettajankoulutukseen hakeutumista koskien ovat siirrettävissä myös laajempaan kontekstiin – muodostuvathan kuvatut epäröinnin aiheet joillekin hakijoille mitä luultavammin syyksi jättää kokonaan hakeutumatta. Vaikka monet hakijamäärien laskuun vaikuttavista tekijöistä jäävät luultavasti opettajaopiskelijoiksi päätyneiden kokemuksia tarkasteltaessa edelleen piiloon, tarjoavat tulokset arvokasta tietoa hahmoteltaessa niitä toimenpiteitä, joilla opettajankoulutuksen houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan.

M3 - Konferenssipaperi

Y2 - 21 November 2019 through 22 November 2019

ER -