Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen

Martti Markkanen; Tarja Lang; Alice Lillas; Maisa Lovio; Jyri Manninen; Erkki Takatalo; Päivi Kamppi; Ville Pekka Pietiläinen; Ann-Sofie Smeds-Nylund

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen

Martti Markkanen, Tarja Lang, Alice Lillas, Maisa Lovio, Jyri Manninen, Erkki Takatalo, Päivi Kamppi, Ville Pekka Pietiläinen, Ann-Sofie Smeds-Nylund

Faculty of Social Sciences

Research output: Book/Report › Book › Professional

Abstract

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojen
toiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyön
laissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja. 10 Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinen
kohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeiden
turvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla.
Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdistämisille. Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset ja
paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä.

Original language	Finnish
Place of Publication	Jyväskylä
Publisher	KARVI
Commissioning body	Ministry of Education and Culture
Number of pages	82
Edition	58
ISBN (Electronic)	978-951-39-4765-1
ISBN (Print)	978-951-39-4764-4
Publication status	Published - 2012
MoEC publication type	D5 Text book, professional manual or guide or a dictionary

Publication series

Series	Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
Number	58
ISSN	1795-0155

Field of science

Administrative science

Citation for this output

Markkanen, M., Lang, T., Lillas, A., Lovio, M., Manninen, J., Takatalo, E., Kamppi, P., Pietiläinen, V. P., & Smeds-Nylund, A.-S. (2012). Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen. (58 ed.) KARVI. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja No. 58

@book{5cc1e39cc06e4e3bb98a7cb503abcc6c,

title = "Kansalaisopistojen oppilaitos- ja yll{\"a}pit{\"a}j{\"a}rakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen",

abstract = "Kansalaisopistojen oppilaitos- ja yll{\"a}pit{\"a}j{\"a}rakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeri{\"o}n Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimm{\"a}inen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehitt{\"a}misavustuksiin sek{\"a} yll{\"a}pit{\"a}mislupiin. T{\"a}ss{\"a} toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistysty{\"o}n lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitet{\"a}{\"a}n vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisill{\"a} tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistysty{\"o}n lakiin lis{\"a}tyt koulutustavoitteet ja yhteisty{\"o}velvoite toteutuvat kansalaisopistojentoiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistysty{\"o}nlaissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmill{\"a}: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja s{\"a}{\"a}d{\"o}ksist{\"a} tehtiin sis{\"a}ll{\"o}nanalyysi. Lis{\"a}ksi toteutettiin sidosryhm{\"a}haastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja. 10 Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat p{\"a}{\"a}asiassa opistojen yhdist{\"a}mist{\"a} tai yll{\"a}pit{\"a}j{\"a}muutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista l{\"o}ydet{\"a}{\"a}n laadun ja saavutettavuuden kannalta enemm{\"a}n hy{\"o}tyj{\"a} kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinenkohtelu. Arviointiryhm{\"a} esitt{\"a}{\"a} alueellisten ja paikallisten sivistystarpeidenturvaamista yhdistymistilanteissa lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n uudelleen tarkastelulla.Kansalaisopistot tekev{\"a}t yhteisty{\"o}t{\"a} useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteisty{\"o} kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen v{\"a}liseen yhteisty{\"o}h{\"o}n. Merkitt{\"a}vimpi{\"a} yhteisty{\"o}n muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteisty{\"o}. Arviointiryhm{\"a} esitt{\"a}{\"a} kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkitt{\"a}viss{\"a} yhteisty{\"o}n muodoissa. Arviointiryhm{\"a} my{\"o}s pit{\"a}{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a} yhten{\"a} vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdist{\"a}misille. Vapaan sivistysty{\"o}n lakiin lis{\"a}tyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainv{\"a}lisyyden ja kest{\"a}v{\"a}n kehityksen edist{\"a}minen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhm{\"a} esitt{\"a}{\"a} koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisill{\"a} kehitt{\"a}misstrategioilla, joissa alueelliset japaikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitet{\"a}{\"a}n ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}t arviointimenetelm{\"a}t vaihtelevat paljon. Arviointiryhm{\"a} esitt{\"a}{\"a} kansalaisopistojen keskin{\"a}isen arviointiyhteisty{\"o}n ja arviointik{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen systemaattisuuden lis{\"a}{\"a}mist{\"a}.",

keywords = "arviointi, koulutuspolitiikka, kansalaisopistot",

author = "Martti Markkanen and Tarja Lang and Alice Lillas and Maisa Lovio and Jyri Manninen and Erkki Takatalo and P{\"a}ivi Kamppi and Pietil{\"a}inen, {Ville Pekka} and Ann-Sofie Smeds-Nylund",

year = "2012",

language = "suomi",

isbn = "978-951-39-4764-4",

series = "Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja",

publisher = "KARVI",

number = "58",

address = "Suomi",

edition = "58",

}

Markkanen, M, Lang, T, Lillas, A, Lovio, M, Manninen, J, Takatalo, E, Kamppi, P, Pietiläinen, VP & Smeds-Nylund, A-S 2012, Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja, no. 58, 58 edn, KARVI, Jyväskylä.

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen. / Markkanen, Martti; Lang, Tarja; Lillas, Alice et al.
58 ed. Jyväskylä: KARVI, 2012. 82 p. (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja; No. 58).

Research output: Book/Report › Book › Professional

TY - BOOK

T1 - Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi

T2 - Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen

AU - Markkanen, Martti

AU - Lang, Tarja

AU - Lillas, Alice

AU - Lovio, Maisa

AU - Manninen, Jyri

AU - Takatalo, Erkki

AU - Kamppi, Päivi

AU - Pietiläinen, Ville Pekka

AU - Smeds-Nylund, Ann-Sofie

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojentoiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyönlaissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja. 10 Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinenkohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeidenturvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla.Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdistämisille. Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset japaikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä.

AB - Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojentoiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyönlaissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja. 10 Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinenkohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeidenturvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla.Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdistämisille. Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset japaikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä.

KW - arviointi

KW - koulutuspolitiikka

KW - kansalaisopistot

M3 - Kirja

SN - 978-951-39-4764-4

T3 - Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

BT - Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi

PB - KARVI

CY - Jyväskylä

ER -