Haasteena saavuttaa onnistunut koulupolku

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016) mukaan maahanmuuttajien eli Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, siirtolaisten, paluumuuttajien ja ulkomaan kansalaisten koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia tasavertaisesti suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä ja kehittää omaa kulttuuri-identiteettiä ja äidinkieltään. Tavoitteena on myös mahdollisimman toimiva kaksikielisyys: suomen tai ruotsin kielen hallitseminen.
Maahanmuuttajaoppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taidon ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen, opetetaan perusopetuksessa äidinkielen oppimäärän sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä, S2/R2. Maahanmuuttajille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta (Opetusministeriö 2009).
Maahanmuuttajien toisen asteen koulutussiirtymää kehystää tavoite tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista. Tavoitteena on, että perusopetuksen jälkeiset jatkokoulutusmahdollisuudet turvataan koko ikäluokalle. Lukiossa maahanmuuttaja voi opiskella suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään. Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi perustua suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaan sovelletaan harkintaan perustuvaa valintaa, jossa voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ja poiketa valintapistemäärästä. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa koulutodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista (esimerkiksi riittävä kielitaito) tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).