Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Heidi Pietarinen

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Faculty of Art and Design

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter › Scientific › peer-review

Abstract

Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella.

Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon.

Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

Original language	Finnish
Title of host publication	Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen
Editors	Jussi Koivuniemi, Heidi Pietarinen, Marja Lähteenmäki, Anne-Mari Lehto, Mari Lind
Place of Publication	Tampere
Publisher	Vapriikki
Pages	441-463
ISBN (Print)	978-952-371-033-7
Publication status	Published - 22 Jun 2022
MoEC publication type	A3 Part of a book or another research book

Publication series

Series	Tampereen museoiden julkaisuja
Number	166
ISSN	1237-5276

Field of science

Visual arts and design

MUTElab
Piia Pyrstöjärvi (Person in charge) & Karoliina Laxström (Expert)
Faculty of Art and Design
Laboratories/Studios: Laboratory

Citation for this output

@inbook{2dc0ef5b997b4f669ed5ed524a43b9d0,

title = "Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla",

abstract = "Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisi{\"a} ty{\"o}llist{\"a}nyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekiv{\"a}t {\textquoteright}vinlaysonilaisista{\textquoteright} omintakeisen yhteis{\"o}n tehdaskaupungin ytimess{\"a}. Yhden tehtaan merkityst{\"a} koko kaupungille ei voi t{\"a}ss{\"a} tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimm{\"a}isen kerran, miten suuryhti{\"o} onnistui s{\"a}ilytt{\"a}m{\"a}{\"a}n poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhti{\"o} joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten sy{\"o}ksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pys{\"a}htyiv{\"a}t 1990-luvulla. J{\"a}ljelle j{\"a}iv{\"a}t vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on my{\"o}s tarina teollisen rakennusperinteen synnyst{\"a} ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkiv{\"a} kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteis{\"o}st{\"a}, mutta on samalla osa j{\"a}lkipolvien identiteetti{\"a}.",

keywords = "Finlayson, tekstiilisuunnittelu, tekstiilitaiteilija, tekstiilihistoria, teollisesti kudottu kangas, Tampereen tehtaan ateljee",

author = "Heidi Pietarinen",

note = "Teoksen on kirjoittanut dosentti Jussi Koivuniemi. Omilta erityisosaamisalueiltaan kirjaan ovat artikkelit kirjoittaneet professori Heidi Pietarinen, dosentti Jarmo Peltola ja FT Marja L{\"a}hteenm{\"a}ki. Artikkelit t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t omilla n{\"a}k{\"o}kulmillaan Finlaysonin kankaiden mallisuunnittelun sek{\"a} designin kehityst{\"a} 1960–80-luvuilla, Finlaysonin ty{\"o}ntekij{\"o}iden ty{\"o}oloja ja ty{\"o}markkinasuhteita sek{\"a} Finlaysonin rakennusperinnett{\"a} ja alueen uusiok{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Finlaysonin valtavaa tuotteiden kirjoa esittelev{\"a}t pienoisartikkelit ovat kirjoittaneet Tampereen historiallisten museoiden tutkijat Anne-Mari Lehto ja Mari Lind. Teoksen kuvatoimituksesta Vapriikin kuva-arkistossa on vastannut tutkija Antti Liuttunen. Poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen kuvitus on laadittu yhteisty{\"o}ss{\"a} kirjoittajien kanssa. ",

year = "2022",

month = jun,

day = "22",

language = "suomi",

isbn = "978-952-371-033-7",

series = "Tampereen museoiden julkaisuja",

publisher = "Vapriikki",

number = "166",

pages = "441--463",

editor = "Jussi Koivuniemi and Heidi Pietarinen and L{\"a}hteenm{\"a}ki, {Marja } and Anne-Mari Lehto and Mari Lind",

booktitle = "Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan j{\"a}ttil{\"a}inen",

address = "Suomi",

}

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla. / Pietarinen, Heidi.

Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen. ed. / Jussi Koivuniemi; Heidi Pietarinen; Marja Lähteenmäki; Anne-Mari Lehto; Mari Lind. Tampere : Vapriikki, 2022. p. 441-463 (Tampereen museoiden julkaisuja; No. 166).

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter › Scientific › peer-review

TY - CHAP

T1 - Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

AU - Pietarinen, Heidi

N1 - Teoksen on kirjoittanut dosentti Jussi Koivuniemi. Omilta erityisosaamisalueiltaan kirjaan ovat artikkelit kirjoittaneet professori Heidi Pietarinen, dosentti Jarmo Peltola ja FT Marja Lähteenmäki. Artikkelit täydentävät omilla näkökulmillaan Finlaysonin kankaiden mallisuunnittelun sekä designin kehitystä 1960–80-luvuilla, Finlaysonin työntekijöiden työoloja ja työmarkkinasuhteita sekä Finlaysonin rakennusperinnettä ja alueen uusiokäyttöä. Finlaysonin valtavaa tuotteiden kirjoa esittelevät pienoisartikkelit ovat kirjoittaneet Tampereen historiallisten museoiden tutkijat Anne-Mari Lehto ja Mari Lind. Teoksen kuvatoimituksesta Vapriikin kuva-arkistossa on vastannut tutkija Antti Liuttunen. Poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen kuvitus on laadittu yhteistyössä kirjoittajien kanssa.

PY - 2022/6/22

Y1 - 2022/6/22

N2 - Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

AB - Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

KW - Finlayson

KW - tekstiilisuunnittelu

KW - tekstiilitaiteilija

KW - tekstiilihistoria

KW - teollisesti kudottu kangas

KW - Tampereen tehtaan ateljee

M3 - Luku

SN - 978-952-371-033-7

T3 - Tampereen museoiden julkaisuja

SP - 441

EP - 463

BT - Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen

A2 - Koivuniemi, Jussi

A2 - Pietarinen, Heidi

A2 - Lähteenmäki, Marja

A2 - Lehto, Anne-Mari

A2 - Lind, Mari

PB - Vapriikki

CY - Tampere

ER -

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Abstract

Publication series

Field of science

Equipment

MUTElab

Citation for this output