Fenomenografinen tutkimus terveydenhuollon opettajien opetus- ja oppimiskäsityksistä: posteri

Opetus- ja oppimiskäsitykset vaikuttavat opetus- ja opiskelustrategioiden valintaan ja sitä kautta myös oppimistuloksiin. Aikaisempi tutkimus on määritellyt kaksi opetus- ja oppimiskäsitysten pääkategoriaa: opettaja- ja opiskelijakeskeinen. Opettajakeskeisessä lähestymistavassa keskeistä on asiantuntijuuden siirtäminen opiskelijoilla, minkä vuoksi opiskelijoiden rooli on passiivinen. Opettajakeskeisyys johtaa myös useimmiten pintasuuntautuneeseen opiskelustrategiaan. Opiskelijakeskeinen lähestymistapa puolestaan korostaa opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja tiedon konstruointia. Tällaisen lähestymistavan on todettu johtavan syväsuuntautuneeseen opiskelutapaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kuvailla niitä käsityksiä, joita terveydenhuollon opettajilla on, jotta voisimme pyrkiä vaikuttamaan opetus- ja oppimiskäsityksiin. Tässä tutkimuksessa pyrimme vastaamaan seuraavaan tutki-muskysymykseen: Minkälaisia ovat terveydenhuollon opettajien käsitykset opetuksesta ja oppimisesta yleensä ja erityisesti liittyen simulaatioperustaiseen koulutukseen?
Tutkimusaineisto (N = 21) on kerätty vuosina 2008–2010 kahdesta eri ammat-tikorkeakoulusta Suomesta ja Stanfordin yliopistosta Amerikasta. Aineisto on kerätty yksilö-teemahaastatteluna Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajilta (n = 8) sekä Arcadan ammattikorkeakoulun opettajilta (n = 4). Stanfordissa toteutimme strukturoidut parihaastattelut (n = 8) sekä yhden strukturoidun yksilöhaastattelun. Opettajat olivat kaikki opettaneet simulaatioperustaisissa oppimisympäristöissä tai osallistuneet sen kehittämiseen merkittävällä tavalla. Litteroidut haastattelut tullaan analysoimaan käyttäen fenomenografista lä-hestymistapaa. Fenomenografia on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ihmisten erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa esittelemme alustavia tutkimustuloksia.
Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että opetus- ja oppimiskäsitykset ovat vaihtelevia. Useimmiten opetus nähdään simulaatioympäristöissä opiskelijoiden ohjauksena, mutta myös opettajien oman asiantuntijuuden välittäminen koetaan tärkeäksi. Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi prosessiksi, jossa asiantuntijuus rakentuu vähitellen aikaisemman tiedon pohjalta. Yksilöllisyyden tiedostaminen näkyi opetuksessa muun muassa vaihtelevien pedagogisten menetelmien soveltamisena. Opettajien oppimiskäsityksissä korostuivat myös tekemällä ja tutkimalla oppiminen. Oppimisen nähtiin olevan opittujen asioiden sisäistämistä, ymmärtämistä ja soveltamista.
Käsityksemme maailmasta ja sen ilmiöistä ohjaavat toimintaamme ilman, että olisimme siitä aina tietoisia. Käsitykset ohjaavat toimintaamme myös simulaatioperustaisissa oppimisympäristöissä. Täysimääräisen hyödyn irti saamiseksi on meidän lähdettävä liikkeelle opetus- ja oppimiskäsitystemme muuttamisesta, jotta voimme muuttaa opetustapoja ja käytössämme olevia strategioita. Kuvailemalla ja tunnistamalla opetus- ja oppimiskäsityksiä voimme pyrkiä vaikuttamaan niihin, jotka eivät ole oppimisen kannalta tarkoituksenmu-kaisia.