150 Years of Ecofeminist Art -näyttely

Satu Miettinen (Artist), Heidi Pietarinen (Artist), Melanie Sarantou (Artist)

Research output: Artistic and non-textual formExhibitionSolo art production

Abstract

Satu Miettisen (50v.) valokuvasarja ”Kesän häivähdykset mikroskoopissa” (2022) on kuvattu iPhone 12 pro:lla ja mikroskooppilinssillä niittyjen reunoilta kesäisillä kävelyillä. Mikroskooppi aukaisee uudenlaisen maailman tuttujen kasvien yksityiskohtiin ja niitä hyödyntäviin hyönteisiin: kanerva, kaunokainen, kimalainen, ukonhattu, mustikka, nata, pietaryrtti jne. Kuvaaminen mikroskooppilinssillä vaatii kärsivällisyyttä ja käsivaralla säätämistä. Kimalaisen kiinnisaaminen vaatii ennakointia. Mikroskooppi tarkentuu kävelyretkillä sattumanvaraisesti. Kuviin tallentuu utuinen kesän värimaailma. Kotimaiseman yksityiskohdat ovat arvokkaita ja täydellisiä osasia luonnon ekosysteemissä.

Heidi Pietarisen (Runebergin päivänä 50v.) Kaksi sataa kanaa ja Peilikuva -jacquard kankaiden (2019-2022) aiheet ja värit pohjautuvat Pietarisen mielikuvaan isovanhempien kodin tekstiileistä. Isovanhemmat lähtivät kaksi kertaa evakkoon Sortavalan maalaiskunnasta Niemisen kylästä. Kudottujen kuosien värit, muodot, rakenne, rytmi ja mittakaava on vain toinen puoli kerroksellisista ja kaksipuoleisista kankaista. Vaikka ne ovat yhden tekijän nimissä, taidelähtöinen prosessi ei rajoitu yhteen henkilöön. Useat väri- ja materiaalikerrokset ja yhteen kietoutuneet tarinat muodostavat kollaasin, joka kuvaa yhdessä tehtyä, toisille kerrottua ja siten myös yhteisesti jaettua tekijyyttä. Pietarinen juhlii teoksen välityksellä kulttuurista monimuotoisuutta, jossa keskeisessä roolissa ovat elävä suunnitteluväline (a living design medium), materiaalilähtöinen suunnittelu ja jaettu tekijyys.

Melanie Sarantou (50 v.) on kiinnostunut ymmärtämään tekstiilien performatiivisia puolia. Sarantoun "Juurten tikkaus" -teokset (2022) koostuvat kolmiulotteisista huovutetuista tekstiileistä, joissa muodot ja pinnat on tikattu yhteen orgaanisen materiaalin juurikasvun avulla. Auringonkukan taimien kasvu, kasvureitit, kasvun liittyvä kitka ja taimien vaatima kastelu ompelee ja tikkaa villatekstiilin kerrokset toisiinsa kiinni. Kasvun päätepiste näyttäytyy päättymättömänä prosessina, kasvun pysähtymisenä, kuihtumisena ja maatumisena. Esillä näyttelyssä on tämän esityksen lopputulos ja jäännökset eli pehmeät ja värikkäät villatekstiilit.
Original languageFinnish
Place of PublicationGalleria Lovisa
PublisherLapin yliopisto
Publication statusPublished - 1 Sep 2022
MoEC publication typeF1 Published independent work of art
Event150 Years of Ecofeminist Art - Galleria Lovisa, Rovaniemi, Finland
Duration: 1 Sep 202230 Sep 2022

Field of science

  • Visual arts and design

Citation for this output