Well-being AI

Ongelma: Vuoden 2024 alussa julkaistuissa kyselyissä 45 % Suomen yrityksistä keskittyy kasvun sijaan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattamiseen. Yhtä tärkeänä pidetään tekoälyn käytön hyödyntämistä. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi on jäänyt tuottavuudeltaan heikoimmaksi. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että hyvin toteutettu työhyvinvointi vaikuttaa positiivisesti yrityksen tuottavuuteen. Sen sijaan puutteet työhyvinvoinnissa heikentävät työn tuottavuutta ja aiheuttavat merkittävän kansantaloudellisen menetyksen. Vaikka aiheesta on kirjoitettu ja julkaistaan jatkuvasti uusia raportteja ja kirjoja, yrityksissä ei panosteta työhyvinvointiin eikä nähdä sen merkitystä vetovoimaiseen työnantajakuvaan ja työyhteisölle myönteiseen työntekijäkokemukseen, joista pienetkin yritykset voivat tehdä merkittävän kilpailuedun.

Tavoitteet: Hankkeen päätavoitteena on tuottaa ja ottaa käyttöön hankeyrityksissä tarvittavia työhyvinvointia ja tuottavuutta todentavia arjen innovaatioita, kehittää hankeyrityksissä osallistavaa työkulttuuria, kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta hankeyrityksissä, lisätä tekoälyn käyttöä hankeyrityksissä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tiedottaa hankkeesta ja sen tuotoksista alueellisesti ja valtakunnallisesti, juurruttaa hankkeen tuotokset yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä vastata hankehallinnoinnin tehtävistä.

Toimenpiteet: Yrityksen kehittämistä tukevina konkreettisina toimenpiteinä on 1) Työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavien innovaatioiden kehittäminen, 2) osallistavan työkulttuurin kehittäminen hankeyrityksissä, 3) työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen ja 4) perusvalmiuksien ja kohdennettujen ratkaisujen antaminen hankeyrityksille tekoälyn hyödyntämiseen. Näihin kaikkiin toimenpiteisiin liittyy osaamisen vahvistaminen. Hanketta tukevia toimenpiteitä ovat 5) hankkeen tuotosten viestintä ja markkinointi, 6) hankkeen sidosryhmätyö ja tuotosten juurruttaminen sekä 7) hankkeen hallinnointi. Yrityskohtaiset toimenpiteet toteutetaan osallistavin keinoin palvelumuotoilun, työn muotoilun, teemakohtaisten tietoiskujen ja työpajojen sekä tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen avulla. Käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi avoimen vuorovaikutuksen edistäminen nykytyössä, työvoiman saatavuuden ja riittävyyden varmistaminen, työntekijöiden erilaisuuden hyväksyminen ja monimuotoisen työyhteisön tukeminen, hybridityö, työolojen ja työn mielekkyyden kohentaminen, vastuullisuus, tulevaisuuteen suuntaavat työtavat, yhteisöllisyyden, viestinnän ja vuorovaikutuksen edistäminen nykytyössä, mielenterveyden tuki, työkyvyn edistäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen ja johtamisen kysymykset. Toimenpiteiden tuloksena syntyy osallistava valtakunnallinen palvelutarjotin, joka täydentyy koko hankkeen ajan. Palvelutarjotin sisältää interaktiivista materiaalia, jossa arjen innovaatiot, tietoiskut, työpajojen tuotokset ja tarpeenmukainen muu valmis materiaali on koottu yritysten käyttöön. Osallistavan palvelutarjottimen sisältöjen tarkoituksenmukaisuus on todennettu alueellisten tarvekartoitusten ja yrityskohtaisen kontaktoinnin perusteella. Palvelutarjottimen sisältöjä ja toteutustapoja tarkennetaan ja täydennetään osallistujayritysten hankkeen aikana esiin nousevien tarpeiden perusteella. Palvelutarjotin on avoinna suomalaisille yrityksille, jotka voivat itsenäisesti käyttää materiaalia hankkeen aikana ja sen jälkeen.

Tuotokset: Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat yrityksissä testatut ja käyttöönotetut arjen innovaatiot työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi ja integroimiseksi, osallistavan työkulttuurin kehittyminen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantuminen yrityskohtaisten arviointikäytäntöjen myötä, tekoälyn lisääntynyt hyödyntäminen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukena, osaamistason parantuminen, uudet yhteistyöverkostot kohdeyrityksissä sekä valtakunnallinen palvelutarjotin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.

Osatoteuttajat: Kyse on valtakunnallisesta hankkeesta, joka ulottuu Lapin, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maakuntiin. Lapin yliopisto koordinoi hanketta ja Vaasan ja Turun yliopistot sekä Jyväskylän, Oulun ja Turun ammattikorkeakoulut ovat osatoteuttajia. Valtakunnallista vaikuttavuutta tavoitteleva ryhmä on osoittanut toimivuutensa: se on toteuttanut yhdessä kaksi valtakunnallista ESR-hankekokonaisuutta. Toimijat ovat kokeneita asiantuntijoita, joilla on sekä monitieteinen tieto ja käytännön kokemus työhyvinvoinnin kehittämisestä, että laajat alueelliset yritysverkostot hankkeen onnistunutta toteuttamista varten.

Kohderyhmä: Kohderyhmänä ovat osatoteuttajien alueilla toimivat kehittämistä eniten tarvitsevien toimialojen pienet ja keskisuuret palvelualojen yritykset (tavoite 10-15 yritystä/osatoteuttaja). Hanke aloitetaan pienellä, rajatulla yritysmäärällä, mutta yritysten määrää kasvatetaan hankkeen aikana sen mukaan, miten nopeasti suunnitellut kehittämistoimet on saatu toteutettua. Tästä hankkeesta kiinnostuneet palvelualan yritykset ovat valikoituneet kunkin alueen tekemän selvityksen perusteella, minkä jälkeen osatoteuttajat ovat hyödyntäneet omia yritysverkostojaan ja markkinointikanaviaan.

Odotetut vaikutukset: Hankkeen välittöminä vaikutuksina osaaminen ja johtaminen ovat parantuneet, yrityksissä vallitsee osallistava ja yhteisöllinen työpaikkakulttuuri, työtä kehitetään sujuvaksi ja mielekkääksi, tekoälyä opitaan hyödyntämään arjen työssä ja sairauspoissaoloihin ja vaikeisiin tilanteisiin osataan puuttua ajoissa. Näistä jokainen edistää yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta ja vaikuttaa työkykyyn myönteisesti.